Iso­kineettinen mittaus Lappeen­rannassa

Hermo-lihas­järjestelmän tarkkaan mittaukseen

Fysio-Eskolalla on käytössään isokineettisen lihasvoiman mittaus- ja harjoittelulaite, joka mittaa tarkkaan muun muassa hermo-lihasjärjestelmän. Laite kertoo esimerkiksi sen, onko leikkauksen jälkeinen kuntoutus sopivaa ja oikealla tavalla tehokasta. Teemme isokineettisiä mittauksia Lappeenrannassa, jonne voit varata ajan puhelimitse. Ota yhteyttä!

Isokineettinen mittaus

Iso­kineettinen laite D-com 600

Isokineettinen lihasvoiman mittaus- ja harjoittelulaite kertoo lihasvoiman lisäksi puolierot eri raajojen välillä, lihastasapainon etu- ja takareiden välillä sekä hermo-lihasjärjestelmän toiminnan. Se on tehokkain menetelmä leikkausten ja vammojen sekä kipuilevien nivelten kuntoutuksessa (polvi, nilkka ja olkapää). Mittauksen perusteella jokaiselle räätälöidään omat harjoitukset.

Harjoitellessa asiakas näkee välittömästi palautteen näytöltä, toistojen riittävän voimakkuuden ja laadun. Harjoittelu ei kuormita niveliä ja kipeytä lihasten kiinnityskohtia kuten painopakkalaitteet. Laite antaa objektiivista tietoa kuntoutuksen etenemisestä, joten kuntoutus on tehokasta ja laadukasta.

Katso, miten polvea harjoitetaan isokineettisellä laitteella.

Katso, miten olkapäätä harjoitetaan isokineettisellä laitteella.

Tehokas harjoittelu ja iso­kineettiset mittaukset

D-com 600 -laitteella pystymme tekemään sekä isokineettiset mittaukset että harjoittelun. Laite sopii leikkausten jälkeiseen kuntoutukseen, urheilu- ja rasitusvammojen, kipuilevien nivelten kuntoutukseen sekä huippu-urheilijan harjoittelun apuvälineeksi.

Isokineettinen tarkoittaa sitä, että kulmanopeus pysyy vakiona, mutta kuorma muuttuu joka nivelkulmalla. Tämä on oleellisin ero ja etu muihin mittauksiin ja harjoitusmuotoihin verrattuna. Isokineettisellä laitteella harjoiteltuna siis mahdollistetaan koko liikeradalla tehokas voimaharjoittelu.

Laitteessa on myös isotoninen-, isometrinen-, passiivinen- ja muuttuvan nopeuden toiminto. Tällä hetkellä pystymme tekemään polven, nilkan ja olkapään mittauksia sekä harjoitteita D-com 600- laitteella.

Tärkeää tietoa lihas­tasapainon optimointiin

Isokineettisessä mittauksessa pystymme näkemään lihasvoimat ja vertaamaan, onko oikean ja vasemman raajan välillä puolieroja. Pystymme arvioimaan esimerkiksi polven lihastasapainoa sekä etureiden ja takareiden suhdetta. Nämä ovat tärkeitä tietoja lihastasapainon optimoimiseksi ja toisaalta jo vammojen ennaltaehkäisemiseksi. Lisäksi mittauksista pystyy selvittämään, miten hermo-lihasjärjestelmä toimii. Myös urheilijat pystyvät hyödyntämään mittauksia omaan lajiharjoitteluunsa, sillä nopeuslajeissa lihaksen hermotusnopeus on äärimmäisen tärkeää.

Isokineettisen mittauksen perusteella jokaiselle räätälöidään omat harjoitukset. Isokineettisellä laitteella harjoittelun etu esimerkiksi painopakkalaitteisiin nähden on se, että kun kuorma muuttuu joka nivelkulmalla, voimaa voidaan harjoittaa optimaalisimmalla tavalla. Kun painopakkalaitteissa kuorma on vakio, voi asiakkaalla olla hankaluuksia polven ojennuksessa alku- ja loppukulmilla. Tällöin painoa joudutaan vähentämään, eikä tämä enää kehitä voimaa nivelen keskikulmilla.

Harjoitellessa isokineettisellä laitteella asiakas näkee välittömästi palautteen näytöltä; onko toistot tehty riittävällä voimakkuudella ja minkälaisia toistot ovat laadultaan. Harjoittelu D-com 600 -laitteella ei myöskään kuormita niveliä ja kipeytä lihasten kiinnityskohtia samalla tavalla kuin painopakkalaitteet. Laite antaa objektiivista tietoa kuntoutuksen etenemisestä, ja näin kuntoutus on tehokasta ja laadullista.

Tehokkaampaa kuntoutusta leikkauksen jälkeen

Kuvassa (pdf) on 51-vuotiaan naisasiakkaan polven mittauksen tulokset. Kyseiselle asiakkaalle on tehty kaksi kertaa eturistisiteen operaatio, ja viimeisimmästä leikkauksesta aikaa on kaksi vuotta. Asiakas on leikkauksen jälkeen jatkanut lenkkeilyä ja kuntosaliharjoittelua. Ajoittain polvi kuitenkin kipeytyy, ja etenkin voimaharjoittelu on ollut hankalaa polven kipuilujen vuoksi.

Kuvan tumma käyrä on oikea jalka, ja katkoviiva kuvaa vasenta jalkaa. Vasemmalla olevat punaiset käyrät kuvaavat ojennusta eli etureiden voimantuottoa. Kuten kuvasta näkyy, oikea jalka on 35 % vahvempi kuin vasen. Terveilläkin ihmisillä on aina puolieroja, mutta tämä ero on ehdottomasti liian suuri ja aiheuttaa lihasepätasapainon, joka voi altistaa taas uusille vammoille.

Oikealla olevat siniset käyrät kuvaavat takareiden voimantuottoa. Voimallisesti takareiden puolierot ovat pienet, vain 5 %. Käyrässä näkyy kuitenkin pientä sahalaitaa, mikä kertoo siitä, ettei takareiden hermotus toimi optimaalisimmalla tavalla, eli lihas "ei ehdi" liikkeeseen mukaan. Urheilijoilla tähän on puututtava, sillä hermo-lihasjärjestelmän toimivuudella on yhteys esimerkiksi juoksunopeuteen.

Ota yhteyttä ja kysy lisää!

SaiPan A-juniorit mittauksessa

Saipan A-junioreista 10 pelaajaa kävi syyskuun 2014 aikana Fysio-Eskolassa isokineettisessä mittauksessa.  Mittaukseen tulevat pelaajat olivat valmentajan valitsemia pelaajia, joilla ei ollut taustalla vammoja, eli testasimme ns. terveitä urheilijoita.

Testauksen tarkoituksena oli kartoittaa pelaajien lihasvoimat, lihastasapaino etu- ja takareiden välillä sekä oikean ja vasemman alaraajan välillä. Käyrät näyttivät myös, miten hyvin lihasten hermotus toimii. Testausten perusteella pystyisimme puuttumaan ajoissa mahdollisiin lihasepätasapainoihin ja tätä kautta ennaltaehkäisemään mahdollisia vammoja. Ennen testauksia katsoimme myös urheilijoiden yhdellä ja kahdella jalalla tehtävän kyykyn linjaukset.

10 pelaajan joukosta kolmella oli liian suuret puolierot oikean ja vasemman jalan välillä. Normaalisti puoliero jalkojen välillä saa olla enintään 10 %. Lisäksi kahdella pelaajalla oli myös etureiden ja takareiden suhteessa ongelma, eli näissä tapauksissa takareisi oli liian heikko suhteessa etureiteen, kun takareiden tulisi olla minimissään 50 % etureiden voimasta. Muutamalla pelaajalla kehitettävää oli lähinnä räjähtävyydessä.

Oikean ja vasemman jalan väliset puolierot tai etureiden ja takareiden väliset epäsuhdat voivat altistaa vammoille, kasvattaa lihasepätasapainoa ja tietysti vaikuttaa kokonaisvaltaisesti harjoitteluun, peleihin ja luistelunopeuteen. Nämä lihasepätasapainot olivat jääneet myös valmentajilta sekä pelaajilta itseltään huomaamatta.

Palaute mittauksista annettiin sekä pelaajille että valmentajalle. Mittausten jälkeen valmentaja teki yhdessä pelaajan kanssa vielä henkilökohtaisen kehityssuunnitelman, jossa mm. kyseisen pelaajan kehitysalueet käytiin läpi. Valmentaja Tuomo Ropon mukaan mittausten pohjalta tiettyjen pelaajien harjoituksia muutettiin. Pelaajille, joilla takareisi oli epäsuhtainen etureiden kanssa, lisättiin spesifejä takareiden harjoitteita. Pelaajat, joilla oli puolieroja jalkojen välillä, aloittavat yhden jalan harjoitteet jatkossa heikommalla jalalla.

Jussi markkanenMittauksiin liittyen teimme myös karkeat silmäykset kyykkylinjauksista. Näissä testeissä huomasimme, että osalla pelaajista oli paljon lihaskireyksiä, jotka vaikuttivat myös testituloksiin. Nämä pelaajat ovat lisänneet kehonhuoltoharjoitteita osaksi voimaharjoittelua ja ovat alkaneet kiinnittää huomioita enemmän liikkuvuuteen jokapäiväisessä harjoittelussaan.

Tarkoituksena olisi, että pelaajat, joilta puolieroja löytyi, palaisivat uusintamittauksiin vuoden lopussa. Näin pystymme arvioimaan, ovatko muutokset harjoitteluohjelmassa olleet riittäviä.

Pelaajat itse kokivat mittauksen todella positiivisena ja konkreettisena apuna oman kehityssuunnitelman tekoon ja toteutukseen. Samalla testitulokset toimivat hyvänä motivaattorina pelaajille.

Pelaajien kommentteja

Ville Vainikainen:

"Näkee itse konkreettisesti missä mennään voimantuoton suhteen. Toinen jalka oli vahvempi kuin toinen. Olen tulosten perusteella pystynyt voimaharjoittelussa keskittymään heikomman jalan vahvistamiseen, esim. aloittamalla aina heikommalla jalalla ja kiinnittänyt huomiota esim. jalkakyykyssä heikomman jalan työskentelyyn."

Santeri Lipiäinen:

"Testitulokset vahvistivat sitä, minkä jo fysiikkatestien perusteella tiesin suurimmaksi fysiikkaharjoittelun kehityskohteekseni, eli räjähtävyyden lisääminen."

Pietari Koskelainen:

"Hyvä herätys huonon liikkuvuuden vaikutuksista voimantuottoon. Olen kiinnittänyt paljon aiempaa enemmän huomiota lihashuoltoon ja liikkuvuusharjoitteluun. Olen tehnyt myös osan voimaharjoituksista enemmin liikkuvuuspainotteisina perusvoimaharjoittelun sijaan."

Lue myös Etelä-Saimaan (18.1.2015) juttu "Larsson palaa SaiPan vahvuuteen".